10.30: Suomen taiteen multakausi

Suomen taiteen kultakausi elää museoiden kokoelmissa ja taiteen popularisoinneissa vakiintuneena ja kyseenalaistamattomana terminä. Jos kuitenkin ravistelee taiteen juuria, juurista irtoaa multaa. Maaperä tarvitsee eläviä, kuolevia ja maatuvia aineksia uudistuakseen. Millainen olisi Suomen taiteen multakausi? Keskustelemassa tutkijat Riikka Haapalainen, Tiina Pusa ja Helena Sederholm. Haastattelijana Tina Caven.

Järjestäjä: Aalto ARTS Books

11.00: Humpuukia ja hulluutta

Helsinkiläinen taidegalleria järjesti 1910-luvulla kolme näyttelyä, joissa esittäytyi sittemmin maailmankuuluja taiteilijoita. Teokset kuitenkin tyrmättiin, ja Suomen taide jäi vuosikymmeniksi muita jälkeen. Moni Helsingissä nähty taideteos on nykyisin maailman huippumuseoissa. Miksi uuden ja erilaisen taiteen hyväksyminen oli niin vaikeaa? Kuvataiteilija ja tutkija Jyrki Siukonen tarjoaa näkymän taiteeseen ja taidekeskusteluihin, joissa ei säästelty värejä tai värikkäitä ilmaisuja. Haastattelijana Anna Kortelainen.

Järjestäjä: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

11.30: Biovärit

Kierto- ja biotalous ovat välttämättömiä maapallon resurssien rajallisuuden takia. Myrkyttömät ja biohajoavat väriaineet mahdollistavat kestävämmät ratkaisut tekstiileissä, pakkauksissa ja pinnoitteissa. Biocolours-kirjassa esitellään monitieteisen tutkimuskohteen sovelluksia: biopohjaisia väriaineita, kasvien ja sienien käyttöä sekä ihmisen ja luonnon suhdetta yleensäkin. Uusimmasta tutkimustiedosta ovat puhumassa kirjan toinen toimittaja professori Kirsi Niinimäki ja tohtoriopiskelija Noora Yau.

Järjestäjä: Aalto ARTS Books

12.00: Millaista on olla lemmikki?

Tiedätkö, mitä koiran hännänheilutuksen suunta merkitsee? Onko kissa luonnostaan erakko? Eläinten käyttäytymistieteen tohtori Helena Telkänranta kertoo ajantasaisen tieteelliseen tiedon pohjalta lemmikkien kokemusmaailmasta ja niiden käyttäytymiseen vaikuttavista syistä. Kun ymmärrämme, mitä lemmikkimme yrittää sanoa ja mistä sen käyttäytyminen kumpuaa, osaamme myös paremmin tarjota sille hyvän elämän.

Järjestäjä: SKS Kirjat

12.30: Nuorten luonto eläimineen

Kirjassa käsitellään nuorten luonto- ja eläinsuhteita niin käytännön tutkimuksen, kirjallisuudentutkimuksen kuin filosofisen pohdinnan muodoissa. Haastateltavana kirjailija, kirjallisuuden dosentti ja kasvatustieteiden dosentti Pirjo Suvilehto sekä professori emeritus Veli-Matti Värri. Haastattelijana Päivi Koponen.

Järjestäjä: Nuorisotutkimusseura

13.00: Oikeudenmukainen ruokamurros

Ruoan tuottamisen ja syömisen tavat teollistuneissa maissa ovat kohdanneet voimistuvaa kritiikkiä. Miten ruokamurros pelloilta kauppoihin ja lautasille olisi mahdollisimman oikeudenmukainen – ei pelkästään suomalaisille vaan globaalisti? Tieteen päivien pääsihteeri Mandi Vermilä haastattelee tutkija Teea Kortetmäkeä. Esitys perustuu Tieteen päivien kirjaan Alusta alkuun (Gaudeamus 2023).

Järjestäjä: Tieteen päivät

13.30: Miten ja miksi mitata liikuntaa?

Askelmittarit ja sykekellot auttavat seuraamaan fyysistä aktiivisuutta ja voivat lisätä liikettä päiviin. Muistammeko määrällisen datan lisäksi seurata myös laadullisia tuntemuksia? Liittyykö mittaamiseen varjopuolia? Liikunta & Tiede -lehden päätoimittaja Jari Kupila ja liikuntatieteiden tohtori, Fibion Oy:n perustajaosakas Arto Pesola keskustelevat mittausteknologian merkityksestä liikkujille.

Järjestäjä: Liikunta & Tiede -lehti

14.00: Tulevaisuuden paranneltu ihminen

Tulevaisuuden ihminen on terve, onnellinen ja kuolematon. Ihmisiä pyritään parantelemaan jatkuvasti uusien teknologioiden avulla. Tekoäly parantelee älyämme ja bioteknologia hyvinvointiamme ja moraaliamme. Maija-Riitta Ollilan teknologiatrilogian toinen osa kysyy, kuka kehitystä ohjaa – vai ohjaako kukaan? Onko ihminen tarpeeksi viisas ottaakseen evoluutionsa omiin käsiinsä?

Järjestäjä: Otava

14.30: Voiko hirviö puhua?

Voiko hirviö puhua? on filosofi ja yhteiskuntateoreetikko Paul B. Preciadon väkevä puheenvuoro patriarkaalista, heteronormatiivista ja binäärisen sukupuolen lävistämää nyky-yhteiskuntaamme vastaan. Haastattelussa kirjan suomentaja Anna Nurminen.

Järjestäjä: Tutkijaliitto

15.00: Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa

Stalinin valtakaudella Siperiaan, Kuolaan ja muihin kaukaisiin neuvostokolkkiin karkotettiin yli 100 000 raja-alueen ja Inkerin suomalaista. Suomesta sodan jälkeen palaavia inkeriläisiä kuljetettiin suljetuissa junissa Inkerin ohi karkotukseen, ja Suomen vastainen raja-alue puhdistettiin suomalaisista. Suomalaisten pitkään salatuista ja unohdetuista joukkokarkotuksista ja vainon, pelon ja pakkotyön vuosista puhutaan vihdoin. Anni Reuteria haastattelee Unto Hämäläinen.

Järjestäjä: SKS Kirjat

15.30: Tietokirjojen ja tutkitun tiedon merkitys tekoälyn aikakaudella

Mikä on kirjailijan ja tutkijan rooli tekoälyn aikakaudella? Löytyykö kaikki tieto internetistä? Kirjoittaako tekoäly jatkossa tietokirjat? Keskustelemassa tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen, filosofi Maija-Riitta Ollila ja tekoälyprofessori Teemu Roos. Haastattelijana Lauri Järvilehto.

Järjestäjä: Suomen tietokirjailijat

16.00: Pohjolan noituus

Pohjolan noituus pohtii, millaista magiaa viikingit harjoittivat, miten kaapattiin naapurin onni ja millainen oli tyypillinen kylänoita.  Vaikka noitia ja muita taikuudenharjoittajia on vainottu, magia on ollut myös hyväksyttyä ja tarpeellista: metsästäjä paransi tähtäystään astumalla kuukautisvereen tahriutuneen paidan läpi ja parantaja karkotti taudin käskemällä. Haastateltavana kirjan kirjoittaja, tutkija Karolina Kouvola.

Järjestäjä: Atena

16.30: Naiset pyhyyden tulkkeina

Antiikin aikana, keskiajalla ja varhaisella uudella ajalla eläneet naiset pohtivat uskontoa ja naisena olemisen ehtoja. Kristityn, juutalaisen ja islamilaisen kulttuurin piiristä peräisin olevissa teksteissä on mukana niin kirjeitä ja runoja kuin oppineita ja kantaaottavia kirjoituksia. Suomennetut ajatukset tarjoavat ainutlaatuista tietoa eletystä elämästä ja naisen monenlaisista. Anna-Stina Nykäsen haastateltavana yliopistonlehtori Virpi Mäkinen ja professori Elina Vuola.

Järjestäjä: Gaudeamus

17.00: Tästä pitäisi puhua

Miksi työyhteisöissä voidaan usein niin huonosti? Syy saattaa olla varjopuheessa. Jos työpaikalla vaietaan juuri siitä, mistä olisi kaikkein tärkeintä puhua, siirtyy asioiden käsittely varjopuheeseen. Teos valottaa hiljaisuuden ympärillä versovan varjopuheen lisäksi sitä, mitä kaikkea menetämme vaikenemalla. Henriikka Mustajokea haastattelee Reetta Kettunen.

Järjestäjä: Gaudeamus

17.30: Vardag med helgon – Pyhimykset arjessa

Helgonen var viktiga i det dagliga livet under medeltiden och än i dag ser vi spåren av dem i form av namnsdagar i vår kalender. Miten pyhimykset vaikuttivat ihmisten arkeen keskiajalla ja mikä yhteys pyhimyksillä on kalenterimme nimipäiviin? Pyhimyksistä, pyhäinpäivistä ja pyhimysten nimistä keskustelevat historioitsija Sari Katajala-Peltomaa ja tähtitieteilijä Heikki Oja. Haastattelijana Wivan Nygård-Fagerudd. Kaksikielinen keskustelu/tvåspråkigt samtal.

Järjestäjä: Svenska litteratursällskapet i Finland

18.00: Tähtitieteen sankareita

Joskus tieteessä tehdään uusia löytöjä, jotka kerralla avaavat kokonaan uusia näkymiä. Professori Heikki Oja esittelee nelisenkymmentä tähtihetkeä tähtitieteen tutkimuksesta alkaen Newtonista ja päätyen LIGO-antennin havaitsemiin painovoima-aaltoihin.

Järjestäjä: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry

18.30: Aurinko – tuttu ja tuntematon tähtemme

Aurinko tarjoaa meille mielin määrin energiaa, valoa ja revontulia mutta myös esimerkiksi geomagneettisia myrskyjä. Lähitähtemme kuumuudessa syntyy elämää ylläpitävä säteily. Mitä oikeastaan tiedämme Auringosta? Avaruusfyysikot Emilia Kilpua ja Hannu Koskinen matkaavat uuden ajan alusta nykypäivään ja esittelevät, miten ymmärryksemme Auringosta ja muista tähdistä on kertynyt samalla kun moderni fysiikka on ottanut kehitysaskeleitaan. Maija Karala haastattelee.

Järjestäjä: Gaudeamus

19.00: Linnunradan käsikirja olioista

Kuvitelmamme avaruusolennoista muilla planeetoilla ovat yleensä tieteisfiktiota. Cambridgen yliopiston eläintieteilijä Arik Kershenbaum hylkää elokuvien fantasiat alieneista. Hänen mukaansa evoluution lainalaisuuksien täytyy olla universaaleja fysiikan lakien tapaan. Tutkimalla eläinkunnassa havaitsemiamme kehityskulkuja voimme selvittää, kuinka vieraan elämän oliot voisivat liikkua tai kommunikoida. Keskustelemassa Tuukka Perhoniemi ja Suvi Viranta-Kovanen.

Järjestäjä: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry